Miksi minusta tuli fysioterapeutti?

Mikä sai kiinnostumaan fysioterapiasta? Fysioterapia on alana monipuolinen ja melko laaja. Miten se määritellään? Ja miten määritellään fysioterapeutti? Suomen Fysioterapeutit ovat määritelleet termit näin:

Fysioterapia on asiantuntija-ammatti, jonka erityisosaamisalueita ovat terveys, liike, liikkuminen ja toimintakyky. Keskeisiä fysioterapian menetelmiä ovat terveyttä ja toimintakykyä edistävä ohjaus ja neuvonta, terapeuttinen harjoittelu, manuaalinen ja fysikaalinen terapia sekä apuvälinepalvelut. Fysioterapeutti on kuntoutusalan ammattilainen ja terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö, joka on suorittanut fysioterapeutin, lääkintävoimistelijan tai erikoislääkintävoimistelijan tutkinnon. Fysioterapeutin ammattinimikettä saa käyttää ja ammattia harjoittaa vain tutkinnon suorittanut fysioterapeutti.

Liikunnallinen lapsuus ja nuoruus ovat varmasti olleet yksi syy miksi ihmisen toiminta ja liike on alkanut kiinnostaa lukioaikana. 6 vuotta vanhempi isoveljeni kävi hierojakoulun ja haki myös ft-kouluun. Hänen hierojaopintojensa aikana sain jo pientä pintaraapaisua ihmisen anatomiasta ja se herätti osaltaan mielenkiintoa. Lukiossa ollessani olin n. 9kk CP-vammaisen miehen henkilökohtaisena avustajana. Silloin pääsin esim. avustettavan fysioterapia-ajoille mukaan ja kun ft:t kuulivat kiinnostuneisuudesta alaa kohtaan niin he ohjeistivat miten pystyisimme tekemään mm. harjoitteita myös avustettavan kotona.

2011 keväällä oikea polveni koki kovia ja leikkauspöydän kautta haettiin uutta vauhtia tulevia vuosia kohti. Kuten arvata saattaa niin fysioterapiakäynnit kuuluivat operaation jälkeiseen (jokunen käynti myös ennen operaatiota) kuntoutukseen. Ft, jonka luona kuntoutuksen tiimoilta kävin, oli innostava ja kannustava alaa kohtaan. Tuli tunne, että haluan olla yhtä esimerkillinen itse jollekin toiselle ihmiselle.

Lukion jälkeen ei kuitenkaan ft-opinnot heti tärpänneet ja välietappina aloitin hierojaopinnot. Hierojan opinnot ja työ kuitenkin tukevat vahvasti ft-alan opintoja sekä työtä. Hierojan paperit sain keväällä -12 ja taaskaan ft-opintojen ovi ei avautunut. Varasuunnitelmana oli käydä liikunnanohjaajan peruskoulutus ISLO:lla ja hakea seuraavana vuonna uudestaan. -12 loppukesästä hajosi vuorostaan vasen polvi ja sama operaatio ja kuntoutusprosessi kuin reilu vuotta aiemmin. Jatkoin saman ft:n luona käymistä ja opin käyntien aikana paljon uutta alasta. 2013 kevään haussa taas varasija ft-opintoihin. Turhautti ja pohdin jo muita mahdollisia työnkuvia, mitkä kiinnostaisi. Aloitin liikunnan ammattitutkinnon syksyllä -13 ja samoihin aikoihin sain puhelun että koulupaikka Karelia amk:n avautui. Lykkäsin opintojen aloitusta vuodella ja syksyllä -14 aloitin ft-opinnot.

Valmistuin jouluna -17 fysioterapeutiksi. Vaikka koulupaikan saamisessa kesti ja se tuntui hankalalta niin näin myöhemmin ajateltuna olin saanut omien varasuunnitelmieni kautta hyvän pohjan alalle. Hierojaopinnot antoivat valmiuksia erilaisille manuaalisille tekniikoille, liikunnanohjauksen opinnot puolestaan vahvistivat ohjaustaitojani niin yksilö- kuin ryhmätasolla. Tällä hetkellä pyrinkin hyödyntämään näitä vahvuuksia työssäni. Jokainen näistä yksittäisistä ''sykäyksistä'' sai minut varmemmaksi siitä mitä haluan tehdä työkseni.

Kiinnostus ihmisen monitahoisuuteen on vuosien saatossa vaan lisääntynyt. Psyykeen vaikutuksesta puhuttiin paljon jo ft-opintojen aikana mutta kokemuksen karttuessa ymmärrys sen vaikutuksesta niin hyvässä kuin pahassa on avautunut rytinällä. Turhaan ei puhuta ihmisestä psyko-fyysis-sosiaalisena olentona. Myös fysioterapia-alan monipuolisuus kiehtoo. Vaikka itse pääasiassa työskentelen tuki- ja liikuntaelin painotteisesti niin julkisen puolen sijaisuuden aikana olen päässyt työskentelemään myös neurologisten asiakkaiden kanssa. Työllistyä voi niin julkisella-, yksityisellä- kuin kolmannella sektorilla. Asiakaskunta ikähaarukaltaan vauvasta vaariin ja toimintakyvyltään huippu-urheilijoista avustettaviin.

Kilpailu alalla on kovaa ja useampi kollega on vaihtanut toiselle alalle. Etenkin jos asiakkaalla on ollut paha olla ja hän on kohdistanut sen pahan olon itseeni niin mielessä on välillä käynyt että onko itsekin valinnut täysin väärän alan. Vielä kun lisätään alamme palkkaus, joka on palkallisena samaa luokkaa sairaanhoitajien kanssa, niin pohdinta alan valinnasta käy mielessä. Vaikka itsellänikään ei ole helpoin tie ollut etenkään aloittaa toiminimellä tekeminen yksin korona-aikana niin silti alan monipuolisuus, vahva kiinnostus liikettä ja liikkeen laatua kohtaan sekä halu auttaa omien kykyjeni ja taitojeni mukaan on saanut jatkamaan. Uutta tutkimustietoa tulee ja ala kehittyy koko ajan. Fysioterapia-alalla ikinä ei olla valmiita. Tämän vuoksi itsekin pyrin kouluttautumaan ja kyllä, maksan koulutukset itse. Eli älkää ihmetelkö, jos välillä hinnasto nousee - jostain koulutuksiin ja ammattitaidon kehittymiseen rahat on saatava mutta huomioi myös että pystyn auttamaan tällöin myös sinua paremmin.

Fysioterapeutti ei ole vaan se tyyppi, joka hieroo ja antaa ne typerät kuminauhajumpat joita ei jaksa tehdä. Fysioterapeutti on se tyyppi, joka pyrkii parantamaan kokonaisvaltaisesti elämänlaatuasi.

''If doctors saves lives, then a physiotherapist makes it worth living.''